#kutsumua

Jokainen vähänkään sosiaalista mediaa käyttävä on varmasti viimeaikoina huomannut #kutsumua kampanjan. Itse päätin myös osallistua instagramissa ja kantaa korteni kekoon hyvän asian puolesta, kuitenkin hieman erilaisella kuvalla...joka osoittautuikin hyväksi ideaksi vaikka alkuun hieman epäröinkin kuvan julkaisemista.

Itse päätin osallistua kampanjaan sanoilla läski & naisellinen.
Puolitoistavuotta sitten, ennen laihdutustani, kuulin viikottain miten minulle läheiset ihmiset nauroivat ja kertoivat vitsejä painostani ja koostani. Se satutti ja jätti jälkensä. Tämän vuoksi aloin myös laihduttamaan, tämän vuoksi otin laihduttamisen liian tosissani ja tämän vuoksi joudun loppuelämäni syömään lääkitystä. Sairauteni olisi saattanut perintötekijöiden takia puhjeta jossain vaiheessa kuitenkin, mutta se puhkesi tuolloin ja sen ei olisi tarvinnut puhjeta vielä. Tämän kanssa on kuitenkin elettävä ja tämän kannanoton myötä toivon jokaisen miettivän läheisiään ja sitä, miltä heistä mahtaa oikeasti tuntua.

Te, jotka heitätte "läppänä" kaverille tai tutulle et se on läski ja nauratte päälle ni miettikää et sille jollekkin se voi tuntua pahalta. Se voi vielä vuosienkin jälkeen kuulla miten se ääni huutaa takaraivossa aina peliin katsoessa "läski läski hahaha". Lopettakaa, pyytäkää anteeksi ja tehkää maailmasta vähän parempi paikka! #kutsumua #antibullying #läski #naisellinen #älkääkiusatko #kiusaaminen #kannanotto

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288730897721.html

 

Instagram @hennibu 

Hiljaiseloa!

Tässä on nyt mennyt tovi jos toinenkin melko hiljaa, sekä kirjoittamisessa että ihan kaikessa muussakin. Lähes koko heinäkuu meni treenaamatta kunnolla, miehen serkku tuli pohjoisesta meille viikon visiitille ja käytiinhän me heinäkuussa lomamatkallakin. Olen siis kaikinpuolin ihan vain lomaillut, rentoutunut ja tehnyt kaikkea mistä nautin. Kesäkuun kovien treenien ja työrupeamien jälkeen se olikin ehkä sallittua! Antaa kuvien puhua puolestaan ;) Kaikki kuvat löytyvät myös instagramista @hennibu , eli siellä pystyy reaaliajassa seurailemaan mun touhuiluja!

Minä ja veljet treenien jälkeen!

Uimarannalla.

Kesäpäivä uimarannalla lasten kanssa.

Alanyan yöelämää.

Ihana ranta Alanyassa, jota on jo nyt ikävä <3

Matkassa mukana FatSecret

Tässä vähän esittelyä aikaisemmin mainitsemastani ohjelmasta, FatSecretistä. Mulla on toi sovellus puhelimessa laihiksen alusta asti ja sinne on näppärää merkkailla välillä omia syömisiään ja liikkumisiaan ja ohjelma laskee syödyt ja kulutetut kalorit, jolloin näet oletko syönyt vähemmän vai enemmän kuin mitä kulutat (mikä ei kyllä sinällään riitä laihduttamiseen). Tämä toiminto oli tosi käteä varsinkin ihan alkumetreillä, kun ei vielä oikein tiennyt mikä sisältää paljon kaloreita ja mikä vähän. Tai mistä tulee paljonkin rasvaa, hiilaria ja protskua. Nykyään en merkkaile näitä syömisiä muuta kuin silloin tällöin tarkistaakseni päivittäisen kalorien saantini. Yritän pitää päivittäiset kalorit tarpeeksi korkealla, koska tää kilpparin vajaatoiminta ottaa helposti nokkiinsa liian vähistä kaloreista.

Vielä kätevämpi ja minun kohdallani käytetympi toiminto ohjelmassa on ehdottomasti painon seuranta. Paino putoaa välillä niin hitaalla tahdilla, että itse ei edes tajua laihtuneensa, ennen kuin tarkistelee käyriltä mitä viimekuussa onkaan paino ollut.

 Loistavana ominaisuutena on myös tuo ohjelman kommentointi siitä, miten paino on pudonnut. Ohjelma myös muistuttaa minua kerran kuukaudessa sähköpostitse punnituksesta, mikäli en ole sinne mitään lukemaa kirjannut.



Ohjelmaa on älyttömän helppo käyttää älypuhelimella, ainoana miinuksena on kuitenkin pakko sanoa että ohjelma ei tunnista kaikkia ruokia suoraan (esim. tietyt proteiini patukat), tällöin tiedot ruoasta joudut syöttämään ohjelmalle itse, jonka jälkeen ohjelma muistaa tuotteen. Ja tietysti, jos minä olen syöttänyt jonkin tuotteen tiedot ohjelmalle, teidän puhelimessa oleva ohjelma tunnistaa myös syöttämäni tuotteen, sillä internetin ihana maailma mahdollistaa tämän(kin).

Sovellukseen luodaan omat tunnukset, joka jälkeen ei muuta kuin käyttämään! Itse latasin sovelluksen puhelimeeni AppStoresta. Rekisteröityä voi myös osoitteessa www.fatsecret.fi

Kerron vielä myöhemmin siitä Polar Loopista ja SportsTrackerista!

Instagram @hennibu

Pinnistys!

Pakko tulla hehkuttamaan! Oon jo tätä facebookissa ja instassa hehkuttanutkin, mutta siis... mä sain ku sainkin sen mekon päälleni mitä olin suunnitellutkin laittavani pikkusiskon rippijuhliin! JEE!
Viikko sitten mekon vetoketju ei mennyt kiinni, vaikka täysillä yritettiin sitä repiä ja nyt lauantaina  sanoin miehelle että "kokeillaan nyt sitä mekkoa, oon kuitenki 'koko viikon' laihduttanu!" Ja mitä tapahtuikaan? Vetoketju sujahti kiinni!
Mun viikkoni kului siis polkupyörällä töihin liikunnalla ja jujutsu treeneissä ja salilla muuten vaan kävin kyllä aika tiuhaan, perjantaina pidin välipäivän (mutta kävin silloin lenkillä kyllä).
Syömispuoli hoitui sillä, että yritin vain syödä terveellisesti. Ilmeisesti onnistuin aika hyvin!

Tässä vielä kuva mekosta! Älkää välittäkö meikittömästä naamasta ja harjaamattomasta tukasta, pointti on se mekko! ;)

Eilen meidän pikkuneiti halusi illalla tulla mun mukaan salille touhuilemaan. Ja nyt haastan kaikki! Tästä päivästä lähtien KUKAAN ei käytä ainakaan pienempää kahvakuulaa ku mun viisi vuotias tyttäreni. Neiti nappasi ihan omasta vapaasta tahdostaan pinkin (8kg) kahvakuulan ja totesi että "tämä on hyvä kuula pienille tytöille!" Tiedä sitten oliko värillä yhtään tekemistä tän asian kanssa ;)

Peeäs Älkää pelästykö, ei toi tyttö ton kanssa kauaa leikkiny... sit se meni leikkimään jumppapalloilla!


Instagram @hennibu

Kamppailulajeja ja lenkkeilyä!

Haastan kaikki jotka tämän lukee! Aloita uusi harrastus (tai jatka vanhaa josta ihan oikeasti tykkäät)! Itse ainakin huomasin että tuloksia syntyy paremmin jos liikkuminen on mukavaa, eikä ainaista pakkopullaa. Ehkä silloin ei tule niin helposti lipsuttua treeneistä. Uutta kannattaa kokeilla rohkeasti, eihän sitä tiedä mistä tykkää, jos ei ole edes kokeillut.
Itse olin nuorempana futistyttö, lenttistyttö ja millon mitäkin. Joukkueurheilu oli minun juttuni! Kunnes kaikki jäi ensimmäisen lapsen aikana, eikä ollut enää tietoakaan harrastuksista. Pikkuveljeni suositteli minulle hokutoryu-ju-jutsun peruskurssia ja olin hieman epäileväinen. Hän lupasi jopa kustantaa kurssin, jolloin ajattelin että eipä siinä mitään hävittävääkään ole.
Heti alussa sain huomata, että hikihän siellä tulee, mutta mukavalla tavalla, tekemällä uutta, oppimalla. Pikkuhiljaa huomasin oikeasti pitäväni lajista ja kurssin lopussa suoritin vyökokeessa keltaisen vyön (vuonna 2010). Hetken treenailtuani innostus kamppailulajeihin kasvoi ja päätin kaverini kanssa käydä myös potkunyrkkeilyn peruskurssin ja suorittaa myös potkunyrkkeilyssä vyökokeen.

Nyt muutaman vuoden jälkeen innostus kamppailulajeihin on edelleen säilynyt ja olen tällähetkellä yksi napero ju-jutsun vetäjistä. Oma tyttäreni (5,5v) on myös innostunut jujutsusta ja hän käykin naperoissa treenaamassa. Kovasti hän odottelee että pääsee ensivuonna siirtymään junnuihin! Suunnitelmissa on perustaa vieläkin pienemmillä oma ryhmä, joka olisi enemmän liikuntaleikkikoulun tapainen, mutta aika näyttää saadaanko suunnitelmat  toteutettua.

Nyt tämä alkaa jo ehkä kuulostamaan jonkin asteen mainospuheelta, mutta oikeasti, jos yhtään mietit että vois olla kivaa tai mielenkiintoista tollanen, niin ei muuta kuin kokeilemaan seuraavalle peruskurssille!  Tämä on paitsi halpa, myös monipuolinen ja paljon antava harrastus!

Äitin treenivarusteiden testaaja!

Nyt  kesällä treenejä on vähennetty, mutta silti treenejä riittäisi melkeen jokapäivälle (kahta lajia kun kerran harrastaa). Käyn niin usein treenaamassa kun vaan töiltäni ja muilta jutuiltani kerkeän. Tällä viikolla olen käynyt jo kolmesti ja sovittiin tekniikkatreenejä myös lauantaille ja sunnuntaille.  Mikäli monet treenit peräkkäin jäävät välistä, käyn lenkillä. Ihan reipas kävelylenkki pururadalla riittää, siitä tulee hyvä fiilis. Ja vielä paremman fiiliksen saa, jos on onnistunut suostuttelemaan myös jonkun kaverin lenkille mukaan.

Tänään hoku treeneissä hiottiin vähän potkuja. Kieltämättä pakko sanoa et valmiiksi vähän kipeillä jaloilla potkiminen on hiukan tuskallista. Onnekseni potkiminen on mun mielestä aina mukavaa, se on vaan mun juttu. Ehkä sen takia tykkään potkunyrkkeilystäkin, ku siellä saa nimeomaan potkia. Siellä saa potkia paljon ja lujaa! Pitäis vaan muistaa venytellä paremmin treenien jälkeen, se meinaa unohtua multa aina, tai sitten venyttelen vähän pikaisesti. Jokatapauksessa myönnän olevani venyttelyjen laiminlyöjä, soo soo!

Mulla on myös kotona nyrkkeilysäkki, vastuskuminauhoja ja muuta pientä kivaa kotitreenejä varten, jollei aina pääsekkään lähtemään kotoa pois. Mun mies vihaa tota nyrkkeilysäkkiä. Se on nostanut sen pois olkkarin katosta killumasta ku se ei sen mielestä sovi siihen (voiks joku kuvitella et mies rutisee et "ei sovi sisustukseen")
Netistä löytyy paljon hyviä erilaisia kotitreeni ohjeita jos ideat meinaa loppua kesken. Löytyy ihan kevyestä jumpasta kunnon hikitreeniin kaikenlaista, ja kaikissa ei tarvitse olla edes mitään välineitä itsellä kotona. Mut myönnän, sohva tai sänky kuulostaa usein paljon houkuttelevammalta, mutta jostain se motivaatio on rutistettava. Itselläni hyvänä motivaattorina toimii se treenin jälkeinen hyvä fiilis. Se on ihan uskomattoman hyvä tunne kun olet tehnyt treenin hyvin, vaikka alussa mietit sohva-vaihtoehtoa. Tulee sellanen itsensä ylittänyt olo!


Lisää pakko liikuntaa minulle tuottaa polkupyöräily. Myytiin keväällä meidän toinen auto pois ja siitä alkoi mun pyöräilykausi. Aluksi pyöräily tuntui ihan kauhealta kidutukselta ja jalat huusi ylämäessä kuolemaa. Nyt jalat ovat jo tottuneet pyöräilyyn ja 8,3 kilometrin työmatka taittuu mukavasti alle puolessatunnissa.

Tykkään myös käyttää kaikkia erilaisia sovelluksia ja laitteita aktiivisuuden seurannan apuvälineinä. Mulla on käytössä mm. Polar Loop, Sports Tracker ja FatSecret. Voin pitää niistä tarkempaa esittelyä myöhemmin.

Vaikka tämä päivä on pääosin mennyt tosi hyvin, niin silti jossain vaiheessa pysähdyin mietiskelemään ja pieni epätoivo iski. Mielestäni liikun ja olen melko aktiivinen ihminen, mutta silti tuntuu että tämä laihdutus operaatio ei vaan aina etene. Välillä mietin miten "helppoa" olis elää ilman tätä sairautta. Kuinka paljon helpompaa laihduttaminen olisi, jos aineenvaihdunta toimisi kunnolla eikä "vajaavaisesti" kuten nyt... Ja ei, nämä eivät ole tekosyitä, angstaamista tai turhanpäivästä voivottelua. Enkä syytä tätä sairautta yksin siitä et oon tässä tilanteessa, mutta välillä vaan olis helpompaa olla perusterve. 
Siinä epätoivon keskellä söin tuoretta leipää (leipähän ei kuulu normaalisti mun ruokavalioon). Ja ai että! Ihan taivaallisen hyvää. En ole ennen edes ymmärtänyt miten hyvältä tuore leipä maistuu, mutta kun on ollut kauan ilman leipää niin se on miljoonakertaa parempaa mitä normaalisti. Välillä saa herkutella, sitten jaksaa taas jatkaa!


Instagram @hennibu

Combo

Monilla ihmisillä tuntuu olevan käsitys siitä että "syömällä vähemmän kuin mitä kuluttaa" laihtuu. Kilpparivajakeilla (toivottavasti kukaan ei loukkaannu tästä mun "lempinimestä") asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Mikäli lääkitys ei ole kunnossa on painon pudottaminen lähes mahdotonta. En sano että mahdotonta, sillä omalla kohdallani se oli mahdollista, mutta todella kyseenalaisella tavalla, josta voin kertoa myöhemmin toisessa postauksessa.

Ennen sairastumistani, pystyin syömään, juomaan ja tekemään mitä vain ilman huolta painosta. Sairastuttuani painoni kuitenkin nousi todella hurjalla vauhdilla ja vaikka huomasin painoni nousseen ja muutin elämäntapojani terveellisemmiksi, painoni vain jatkoi nousua. Aloin katsomaan syömisteni perään -> paino nousi, hommasin kuntosalijäsenyyden (ja ihan oikeasti myös kävin salilla) ->painoni jatkoi nousuaan. Olin melko kauan tilassa, jossa painoni vain nousi, enkä tiennyt miksi. Sitten tulivat muut oireet; kylmä, vaikka oli kesä ja ulkona oli helle, minä palelin vilttien alla. Väsymys; 14 tunnin yöunien jälkeen jaksoin olla muutaman tunnin hereillä, kunnes taas jo kävin päiväunille. Aina vain väsytti. Ärtyneisyys; yleinen "kaikki ottaa päähän/antakaa mun olla rauhassa"-olo. Oirelistaa voisin jatkaa loputtomiin, sillä minulla oli yhteensä 16 erilaista ikävää oiretta, jotka viittaavat kilpirauhasen vajaatoimintaan. Onneksi lopulta sain lääkärin suostuteltua katsomaan verikokeista kilpirauhasarvot. Lääkärihän ensin yritti tyrkyttää minulle masennus diagnoosia, jota en itse hyväksynyt.

Sitten itse asiaan! Kilpparivajakin tärkein combo painonpudotuksen kannalta on 1.Lääkitystasapaino 2.Ruokavalio 3.Liikunta. Kun nämä kolme asiaa saadaan yhdistettyä, uskon, että kaikki on mahdollista. Sitten päästään siihen MUTTA kohtaan.

Lääkitystasapainon löytäminen voi olla joillekkin todella vaikeaa ja lääkärit saattavat tehdä asiasta vielä vaikeampaa, kuin mitä se oikeasti olisi, mikäli potilaan oireita edes vähän kuunneltaisiin ilman vähättelyä. Usein terveyskeskuslääkäreillä ei ole tarpeeksi tietoa kyseisestä sairaudesta, jolloin lääkäri haluaa tietenkin "pelata varman päälle" ilman riskejä. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkärit tyytyvät helposti arvoihin, jotka ovat viiterajoissa. Viiterajojen sisällä potilas saattaa kärsiä pahoistakin vajaatoiminnan oireista.

Sitten siihen itse lääkitykseen. Pelkkä kilpirauhashormoni ei riitä, vaikka moni niin kuvitteleekin. Lisäksi tarvitaan kattava arsenaali vitamiineja ja ravintolisiä (näitä ei missään nimessä saa unohtaa tai väheksyä).
Seleenin saanti on tärkeää, sillä sitä tarvitaan mm. t4-hormonin muuntumiseen t3-hormoniksi.
D-vitamiini vähentää mm. autoimmunitauteja.
C-vitamiini vaikuttaa immunipuolustukseen ja vaikuttaa stressihormonin tuotannon määrään.
Magnesiumin puutos aiheuttaa mm. väsymystä, lihasnykinää ja vapinaa, jotka ovat helposti sekoitettavissa kilpirauhasenvajaatoiminnan oireisiin. Krooninen stressi vähentää magnesiumia kehossa ja tämä huonontaa kykyä rentoutua ja nukkua syvästi.
Omega-3-rasvahapopojen hyödyt ovat suuret. Itse olen huomannut tämän valmisteen yhdeksi tärkeimmistä. Iho, hiukset ja kroppa yksinkertaisesti voi paremmin, kun muistaa syödä omegat! Omega-3-rasvahapot mm. ohentaa verta ja näin ollen vähentää veritulppien riskiä, auttaa alentamaan verenpainetta, vähentää nivelkipuja ja ehkäisee tulehduksia, aivoille kalaöljy on tärkeää ja riittävä kalaöljyn saanti ehkäisee mm. dementian syntymisessä ja saattaa lievittää masennusoireita.
Lisäksi vielä tietenkin sinkki, E-,A- ja B-vitamiinit ovat tärkeitä.

Itse syön tällä hetkellä Thyroxin 0,1mg, monivitamiinia (D-,C-,E-,A- ja B-vitamminit,sinkki, seleeni + muita), Omega-3(sisältää lisättyä D-vitamiinia), magnesiumia ja Histeciä allergia oireisiin.Lisäksi käytän ajoittain Fast Burnereita rasvanpolton apuna.

Instagram @hennibu

Esittely ja julkaisu

Tästä tää lähtee (yleisön pynnöstä)! Kyllä nyt yks treeni/laihdutusblogi lisää tähän maailmaan mahtuu. Blogin nimihän jo kertoo paljon. Läski, joka haluaa laihduttaa, mutta laihdutusta vaikeuttaa kilpirauhasen vajaatoiminta. Joten edetään hitaasti, mutta varmasti!

Aloitin laihdutus prosessini reilu vuosi sitten huhtikuussa. Olin jo useamman kuukauden yrittänyt laihtua, huonolla menestyksellä. Paino vain nousi nousemistaan, vaikka kuinka vähensin syömistäni. Kuulostaako tutulta? Varmasti moni "kilppari vajakki" tunnistaa tästä itsensä.
Tässä blogissa ajattelin jakaa omia treeni ja ruokavinkkejä, tavotteita, tuloksia sekä höpötellä kaikkea olennaista ja epäolennaista.

Tässä reilu vuoden aikana olen tietenkin myös saavuttanut jotakin. Olen iloinen ja ylpeä saavutuksistani, mutta edelleen häpeän vartaloani, ja tämä on ensimmäinen kerta kun puhun julkisesti esimerkiksi painostani...noh tästä se lähtee...

Kaikki varmasti tietävät sanonnan "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa"? Minun tapauksessani lausahdus pitää täysin paikkaansa. Alla olevassa kuvassa on siis vuoden aikana tapahtunut muutos kasvoissa. Odottakaapas kun näette lisää! Jatkossa aijon näyttää ja kertoa, miten olen saavuttanut tulokseni ja miten jatkan unelmavartalon metsästystä.

                                       Ennen kuvassa paino 84kg ja jälkeen kuvassa 68kg.

Ja mieleeni juolahtikin heti VINKKI NRO 1, eli valmistelut! Joillekkin nämä asiat ovat itsestäänselviä, mutta kaikille ne eivät ole.

Ennen kuin aloitat laihduttamisen ota itsestäsi kuvia! Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, ota kuva kasvoista ja vartalosta (edestä, takaa ja sivulta), mitä vähemmän vaatetta pidät kuvissa päällä, sen parempi (muutokset näkyvät näin oikeasti, eikä imartelevalla vaatetuksella saa huijattua itseään tai muita.)

Kuvien lisäksi tarvitset mittanauhan. Mittaa reiden, käsivarsien, rinnan, lantion, pepun ja kaikkien mahdollisten ruumiinosien ympärysmitat. Mittanauha kertoo usein enemmän kuin puntari! (itse tein virheen ja en mittaillut, nyt harmittaa)

Seuraavaksi punnitse itsesi. Painon olisi hyvä olla aamupaino. Itse käyn puntarilla aamulla wc käynnin jälkeen, alusvaatteet päällä. Näin painoon ei tule turhia heittoja vaatetuksen, syömisten tai juomisten vuoksi.

Ja mikäli mahdollista; käy kehonkoostumusmittauksessa! Tätäkään en itse ymmärtänyt alussa tehdä ja nyt jälkikäteen mietittynä olisi todella hienoa nähdä missä muutoksia on tapahtunut konkreettisesti ja kuinka paljon kehon rasvaprosentti on muuttunut.

Kuitenkin täärkeämpänä kuin mikään yllä olevista on päätös. Päätös, jossa sitoutuu pysymään. Päätös ilman mitään tekosyitä tai selittelyjä. Päätös laihtua! Enää ei yritetä laihtua vaan nyt laihdutaan!

Kommentoikaa ja kertokaa vinkkejä mitä haluatte kuulla!

Instagramista mut löytää nimimerkillä hennibu